Paula Klemola

Jouko Räty Paula kahdessa Karjalassa (Kalevalaisten Naisten Liitto 1999) kertoo Paula Klemolan ja hänen sukunsa tarinan: kotikylä Kuujärvi Itä-Karjalan lyydiläisalueella eli Aunuksen itäpuolella; jatkosodassa kylä suomalaisten hallussa; vetäytymisvaiheessa siirtyminen Suomeen, perheen perustaminen Kuujärven valistuspäällikön Heikki Klemolan kanssa; lopulta Ilomantsissa kirjakauppias ja Runonlaulajan Pirtin hengen ja toiminnan luoja sekä aitokarjalainen esiintyjä; eläkkeellä hyväntekeväisyyttä Venäjän Karjalan hyväksi

Kirja on ollut tähtäimessäni ilmestymisestä lähtien koska halusin perehtyä lyydiläisyyteen ja siihen, millaiseksi hän koki jatkosodan ja sen jälkeisen ajan; pelko että valvontakomissio ja punainen Valpo olisi jonain yönä noutanut hänet oli koko ajan olemassa

Lopulta kirja on huikea tarina vaikka alussa lukeminen kangertelee koska suvun esittelyssä ei tahdo pysyä mukana

Yksityinen valtiomies

Lauri Karén Aatos Erkko, Yksityinen valtiomies (Otava 2018) valmistui käsikirjoituksena jo 2005, mutta vaikka Aatos Erkko hyväksyi elämäkerran, hän salli sen julkaisemisen vasta kuolemansa jälkeen

Kirja kuvaa Aatos Erkon elämää humaanin yksityishenkilön näkökulmasta. Tällä hetkellä tuntuu oudolta, että julkaiseminen viivästyi niin pitkään. Mitään liikesalaisuuksiin viittaavaa kirjassa ei paljastu. Oliko Aatos Erkon tausta diplomatiassa sittenkin liian arkaluonteista julkaistavaksi 2005? Ehkä hänet olisi pantu entistä tarkemmin suurennuslasin alle

Joka tapauksessa kirja tarjoaa oivan lisän siihen mitä olen lukenut Erkoista, Sanoma Oy:stä ja Helsingin Sanomista. Kirja sisältää myös HS:n ulkomaankirjeenvaihtajan Lauri Karénin tyttären esipuheen kustantajan puheenvuoron lisäksi

Pietari-Helsinki-Tampere tammi-huhtikuussa 1918

Henry Laporte 1918 Ranskalaisen silmin, Pietari-Helsinki-Tampere tammi-huhtikuussa 1918 (Laatukäännös JAS 2018, alkuperäisteos 1929) on Venäjälle lähetetyn insinöörin ja pankkiirin tiedustelumatkan päiväkirjamerkintöihin perustuva kertomus

Kaaos vallitsee Pietarissa tammi-helmikuussa 1918 sekä poliittisessa päätöksenteossa, talouselämässä että Venäjän armeijassa sisäisesti ennen Brest-Litovskin rauhaa

Tampereella punaisten päämaja on Pietariakin kaoottisempi. Kirja sisältää silminnäkijäkuvauksia myös Tampereen valtauksesta 

Aikamoinen tapahtumien kuvaus sisältäpäin! Uskomatttomia yksityiskohtia niin Leninistä kuin punakaartin ylipäälliköistä

Bolshevikkien nopeat ensitoimet Venäjällä talouselämän sosialisoimiseksi olivat täysin uutta luettavaa

Aatos Erkko

Leena Liukkonen Aatos (Siltala 2014) on Aatos Erkon tarina henkilönä: Sveitsin ranskalaisen lastenhoitajan kasvattama, mutta talvisodan pommituksia pakoon lähetetty sotalapsi, jolloin hän sai olla tavallinen lapsi; koulunkäynnin vaikeudet; journalismin opinnot Columbia Universityssä Manhattanilla; isänsä työn uudistaja Helsingin Sanomissa ja Sanoma Oy:ssä ja lopulta taustalla pysyttäytyvä yhteiskunnallisten vaikuttajien suhdeverkostojen luoja rapuillallisineen - diplomaatti ilman diplomaatin statusta; journalisti ennen kaikkea

Kirjanen oli todella mielenkiintoista uutta luettavaa Aatos Erkon elämän ja johtamisen filosofiasta

Juutalaissuvun kohtalonvuodet

Simo Muir Ei enää kirjeitä Puolasta, Erään juutalaissuvun kohtalonvuodet (Tammi 2016) on vaikuttava kertomus Blaugrund-suvun kauhun ja ilon vaiheistä toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Holokaustissa lähes täysin tuhoutunut suku on Puolasta, mutta eräs sen jäsenistä asettui Suomeen

Tuhoamis- ja kuolemanleirien raakuus, kuolemanmarssit ja harvat pelastautumiset perustuvat suvun hallussa olevaan kirjeenvaihtoon, suvun jäsenten haastatteluihin ja arkistomateriaaleihin eri maissa. Anti-semitismin laajuus vielä sodan jälkeenkin hämmästyttää

Kirjan alussa nimiä on shokeeraavan paljon, mutta vähitellen päähenkilöt tulevat tutuiksi. Myös kansiaukeaman sukutaulu auttaa hahmottamisessa. 

Kerronta on kuitenkin lukijaystävällistä heti alkuun ja suositeltavaa mikroperspektiivin lukemista toisen maailman sodan historiasta kiinnostuneille 

Venäjän vallankumous ja Suomi

Tuomo Polvinen Venäjän vallankumous ja Suomi, I: Helmikuu 1917 - Toukokuu 1918 (WSOY 1967) ja II: Toukokuu 1918 - Joulukuu 1920 (WSOY 1971) on täysin ylivertainen lukemistani Suomen historiaa käsittelevistä tutkimuksista

Kirjat sisältävät lukuisia mielenkiintoisia ja herkullisia yksityiskohtia, mutta ensi sijassa Suomen ja Venäjän tapahtumien eurooppalainen ja maailmanpoliittinen tausta on kaikessa etusijalla

Minulle oli yllätys myös Neuvosto-Venäjän alkuvuosien sisällisodassa Entente-valtioiden aktiivisen osuuden laajuus

Lukukokemuksena kirja (molemmat osat myös yhdessä) on tietysti työläs, mutta kaikinpuolin palkitseva

Myöhemmin julkaistuissa kirjoissa viitataan tähän Polvisen klassikkoon, mutta nyt näin jälkikäteen tuntuu siltä, että läheskään kaikki kyseisistä vuosista kirjoittavat, erityisesti toimittajataustaiset, eivät ole viitsineet lukea järjestelmällisesti Polvistaan

Vuosia sitten luin S.F. Platonov Venäjän historia (Otava 1933), alansa perusteoksen, joka päättyy oikeastaan aikaan ennen 1917 vallankumouksia; Polvisen tutkimus on lukijalle lisä myös Venäjän historiaan

Suomen valtion perustaja

Stig Ramel Kustaa Mauri Armfelt 1957-1814, Ruotsissa kuolemaantuomittu kuninkaan suosikki Suomessa kunnioitettu valtion perustaja (Otava 1998) on hämmästyttävä elämäkerta seikkailijaksikin mainitusta hämmästyttävästä valtiomiehestä

Olin toki lukenut useita artikkeleita Armfeltista Pariisissa, Pietarissa ja Kustaa III:nen hovissa, mutta en ollut alkuunkaan selvillä hänen todellisista "seikkailuistaan" ja aikaansaannoksistaan, ei ainoastaan keisari Aleksanteri I:lle Suomen asioita esittelevänä ministerivaltiosihteerinä, vaan myös Kuninkaallisen oopperan johtajana Tukholmassa ja Ruotsin Akatemian kaksinkertaisena jäsenenä

Sujuvaa, nopealukuista tekstiä, joka olisi pitänyt lukea jo ajat sitten

Seitsemänsodan jääkäri

Jussi Niinistö Isontalon Antti, Eteläpohjalainen jääkäri, värväri ja seitsemänsodan veteraani (SKS 2008) on kirjana nopealukuinen ja mielenkiintoinen. Lyhyitä luonnehdintoja olin lukenut jääkäri Antti Isotalosta  useissa yhteyksissä, laajimmin Alasen kirjassa, mutta silti tämä oli läpikäynnin arvoinen

Monen asian taustat tulevat kerrotuiksi selkeästi, esimerkiksi Lapuan liikkeen syntymiseen vaikuttavat tekijät kuten kommunistivetoisen ammattiyhdistysliikkeen työmaaterrorin. Sama koskee Mäntsälän kapinaa: miksi juuri uusmaalaisen maalaispitäjän sivukylän miesten käämit kärähtivät. 

Mutta nämä ovat kirjassa kuitenkin sivuasioita, jääkärien uskomaton rohkeus jo värväydyttäessä että myöhemmin taisteluissa on keskeisin. Antti Isotalo haavoittui vaikeasti Kalevankankaan taistelussa

Kertausta kirjassa on luonnollisesti, koska aihepiirin kirjoittajat käyttävät samoja lähteitä ja koska aikoinaan luin kirjoittajan Heimosotien historia 1918-1922 (2005)

Nuijasodasta vapaussotiin

Aulis J. Alanen Eteläpohjalaisia taisteluissa 1, Nuijasodasta vapaussotiin (Otava 1980) oli sopivaa rinnakkkaislukemista Hovin suurvaltapoliittisesta näkökulmasta kirjoitetulle tutkimukselle. Tämä kirja rakentuu paikallisille näkökulmille korostaen yksilöjen kokemusten kansallista merkitystä, kuten jääkäriliikkeen osalta

Melkein kaikista tapahtumista olin lukenut useasti aikaisemmin, mutta silti useimmat kuvaukset sisälsivät uutta, mielenkiintoista asiaa. Taruja ja liioittelua ei voi muisteloissa eikä aikalaiskuvauksissa välttää, minkä kirjoittaja usein toteaakin

Vähiten olin selvillä Napuen taistelun kulusta. Siinäkään suomalaiset eivät olleet suorittaneet tiedustelua kuten venäläiset olivat tehneet; muita kuuluisia suomalaisten tiedustelumokiahan ovat ...

Britannia ja Baltia 1918-1920

Olavi Hovi The Baltic Area in British Policy 1918-1921, Vol. I: From the Compiègne Armistice to the Implementation of the Versailles Treaty, 11.11.1918-20.1.1920 (Studia Historica Vol.11, 1980) on väitöskirjan ykkösosa päättyen Viron ja Neuvosto-Venäjän Tarton rauhaan 1920 helmikuussa

Kyseessä on siten brittien Baltian politiikka ensimmäisen maailman päättymisestä marraskuusta 1918 alkaen. Päälähteet ovat Britannian  hallituksen, ulkoministeriön, amiraliteetin ja sotakabinetin asiakirjat ja liittoutuneiden kommissioiden sekä Ranskan ja Saksan arkistolähteet

Töitä on tehty valtavasti, varmaankin eniten sulatteluvaiheessa. Lopputulos vaatii lukijalta kiinnostusta aihealueeseen sekä ennakkotietämystä, muun muassa Suomeakin koskeneesta reunavaltiopolitiikasta sekä valkoisten kenraalien pyrkimyksistä bolshevikkeja vastaan

Kolmen viikon luku-urakan jälkeen olen kovin tyytyväinen: Moni asia sai selvennystä. Teoksen pääanti lienee kuitenkin se, että suurvaltojen intressit ovat olleet määräävinä yleispuitteina, kun Baltiassa käytiin vapaussotia

Britannia pyrki alueella järjestelyihin, jotka olisivat pysyviä pidemmän päälle sekä valtapoliittisesti, kauppapoliittisesti että rajoina: Venäjä ja Saksa tulisivat nousemaan mahtitekijöiksi myös sodan jälkeen, mutta kumpikaan ei saisi saada Baltiaa valtapiiriinsä eivätkä Saksa ja Neuvosto-Venäjä saisi liittoutua