Pietari-Helsinki-Tampere tammi-huhtikuussa 1918

Henry Laporte 1918 Ranskalaisen silmin, Pietari-Helsinki-Tampere tammi-huhtikuussa 1918 (Laatukäännös JAS 2018, alkuperäisteos 1929) on Venäjälle lähetetyn insinöörin ja pankkiirin tiedustelumatkan päiväkirjamerkintöihin perustuva kertomus

Kaaos vallitsee Pietarissa tammi-helmikuussa 1918 sekä poliittisessa päätöksenteossa, talouselämässä että Venäjän armeijassa sisäisesti ennen Brest-Litovskin rauhaa

Tampereella punaisten päämaja on Pietariakin kaoottisempi. Kirja sisältää silminnäkijäkuvauksia myös Tampereen valtauksesta 

Aikamoinen tapahtumien kuvaus sisältäpäin! Uskomatttomia yksityiskohtia niin Leninistä kuin punakaartin ylipäälliköistä

Bolshevikkien nopeat ensitoimet Venäjällä talouselämän sosialisoimiseksi olivat täysin uutta luettavaa

Venäjän vallankumous ja Suomi

Tuomo Polvinen Venäjän vallankumous ja Suomi, I: Helmikuu 1917 - Toukokuu 1918 (WSOY 1967) ja II: Toukokuu 1918 - Joulukuu 1920 (WSOY 1971) on täysin ylivertainen lukemistani Suomen historiaa käsittelevistä tutkimuksista

Kirjat sisältävät lukuisia mielenkiintoisia ja herkullisia yksityiskohtia, mutta ensi sijassa Suomen ja Venäjän tapahtumien eurooppalainen ja maailmanpoliittinen tausta on kaikessa etusijalla

Minulle oli yllätys myös Neuvosto-Venäjän alkuvuosien sisällisodassa Entente-valtioiden aktiivisen osuuden laajuus

Lukukokemuksena kirja (molemmat osat myös yhdessä) on tietysti työläs, mutta kaikinpuolin palkitseva

Myöhemmin julkaistuissa kirjoissa viitataan tähän Polvisen klassikkoon, mutta nyt näin jälkikäteen tuntuu siltä, että läheskään kaikki kyseisistä vuosista kirjoittavat, erityisesti toimittajataustaiset, eivät ole viitsineet lukea järjestelmällisesti Polvistaan

Vuosia sitten luin S.F. Platonov Venäjän historia (Otava 1933), alansa perusteoksen, joka päättyy oikeastaan aikaan ennen 1917 vallankumouksia; Polvisen tutkimus on lukijalle lisä myös Venäjän historiaan

Helsinki 1914-1918

Samu Nyström Helsinki 1914-1918, Toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva 2013) kertoo helsinkiläisten elämästä ensimmäisen maailmansodan aikaisina vuosina, mistä tärkein teema on jatkuva ruokapula ja kuinka se kartetaan sekä viranomais- että yksilötason toimin

Alkuosa vaikuttaa jäsentymättömältä, aiheita selataan edestakaisin, mutta päästyään Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen aikaisiin ja jälkeisiin tapahtumiin kerronta jäntevöityy

Koko vuosi 1917 on ollut sekasortoinen, kuten aikaisemminkin luetuista on käynyt ilmi, mutta silti tietty järjestys on säilynyt eikä ole päädytty täydelliseen hulinointiin, ”svoboodaan”

Kirja on suositeltavaa luettavaa jokaiselle joka haluaisi lähestulkoon kaikessa lisää julkista säätelyä ja säännöstelyä: jo käytettyjen elintarvikkeiden säännöstelykorttien hävitys tuottaa ongelmia, puhumattakaan että säännöstely vaatii säännöstelykonttorien ja –toimikuntien lisäksi tarkastuskonttoreiden perustamista. Veljessodan aikana kansanvaltuuskunta päättääkin luopua kokonaan säännöstelystä saadakseen ruokaa markkinoille

Kirjan mukaan aikalaiset käyttivät nimenomaan termiä veljessota vuoden 1918 sodasta. Kirja onkin oiva mikrotason lisä vuoden 1918 tapahtumien kuvauksiin