Päivälehden mies

Janne Virkkunen Päivälehden mies (WSOY 2013) valottaa kirjoittajan lehtimiesuraa Helsingin Sanomissa, erityisesti sen vastaavana päätoimittajana

Suomettuminen varjostaa tihentyvästi Päivälehti-Helsingin Sanomien toimitustyötä jo Virkkusen aloittaessa; mistään kehitystä vastustavasta pyristelystä ei kirjassa ole havaintoa ellei sellaisena pidetä Tamminiemen pesänjakajat -pamfletin tarinaa

Seurustelukuvaukset eri päättäjien kanssa on olennainen osa kirjaa, samoin kansainväliset yhteydet. Loppuluvun otsikko on "Ristiriitainen Aatos Erkko"

Kirja selvittää Helsingin Sanomien periaatelinjaa, mutta käytännön tasolla siitä puuttuu kokonaan HS:n kehittyminen "sosiaalidemokraattista mössöä" (kirjassa mainittu Björn Whlroosin luonnehdinta) julkaisevaksi ammattiyhdistysliikkeen propagandaorganisaatioksi; ks. oma kirjani aivopesunomaisesta sylikoirajournalismista, josta on useita lisäesimerkkejä talousanalyyseja blogissani kuten Kova kovaa vastaan

Parin illan mielenkiintoinen lukutovi, mutta, mutta, mutta

Rytin luottomies

Keijo K. Kulha Rytin luottomies, Jukka Rangell (1894-1982) (Edita 2012) on hieno kirja hienosta miehestä: 17 vuotiaana Suomen mestari Suomen ennätyksellä kolmiloikassa, vilkkaan ja pitkän ylioppilaselämän jälkeen juristi Osuuskassojen Keskuslainaamossa (nyk. OKO), sen pääjohtaja, Kansainvälisen Olympiakomitean KOK:n jäsen; Suomen Pankin johtokunta ja pääjohtaja, pääministeri; takaisin Suomen Pankin pääjohtajaksi ja johtajaksi; sotasyyllisenä Sörnäisten vankilassa; KOP:n johtokunta; ja paljon muuta

Hämmästyttävän vähän tiesin hänestä. Väkisinkin heräsi lukiessa kysymys: entä jos Rangellin kaikkien puolueiden (presidentin) hallituksen asemasta olisi Eduskunta käyttänyt valtaansa ja Suomeen olisi saatu vuoden 1941 alussa parlamentaarinen hallitus, ...?; olisiko Kekkosesta tullut sotasyyllinen

Bysantin historia

John Haldon Bysantin historia (Gaudeamus 2010, alkuteos 2000) on alan alkeisoppikirja. Kaksi alkulukua, joissa käydään läpi Itä-Rooman keisarikunnan ja Bysantin valtiollinen historia ja sotahistorialliset tapahtumat keisareineen, ovat takkuista luettavaa: nimiä ja vuosilukuja on aivan liikaa.
Aihealueittaiset historiat ovat sen sijaan luettavampia, mutta kyllä kristinuskon eri opinkappaleiden yksityiskohtien kiistelyiden selostaminen juurta jaksaen eri kirkolliskokouksissa tuntuu alkeisoppikirjassakin täysin toivottomalta lähestymistavalta

Aikamatkoja uudessa Euroopassa

Martti Puukko  Rautaesiripun riekaleet, Aikamatkoja uudessa Euroopassa (Kirjapaja 2010) on sekoitus kirjoittajan omia matkustuskokemuksia sekä toisen maailmansodan aikaisia ja jälkeisiä historiallisia tapahtumia kommunismin, sosialismin ja kansallissosialismin riivaamassa Baltiassa, Puolassa, Unkarissa, Tšekkoslovakiassa, DDR:ssä ja Berliinissä.

Tavattoman sujuvalukuinen kirja, osin humoristinenkin

Suomen historian kipupisteitä

Martti Häikiö Historia ja väärät profeetat, Kirjoituksia Suomen historian kipupisteistä (Edita 2003) kattaa historiamme Suomen sodasta 1809 alkaen. Kirjoitukset perustuvat sekä historioitsijan omiin tutkimuksiin että sisältävät yhteenvetoja ja arviointeja muiden tutkimuksista. Pääpainotus on poliittisessa historiassa.

Kerrassaan mainiota luettavaa, joka olisi tullut lukea jo ilmestyttyään