Isänmaallinen kevät

Aapo Roselius Isänmaallinen kevät, Vapaussotamyytin alkulähteillä (Tammi 2013) kuvaa kuinka toimintansa loppukesällä 1918 jo lähes lopettaneet suojeluskunnat heräsivät uuteen eloon vapaussodan muiston organisaationa ja sen myötä vapaaehtoisena maanpuolustusjärjestönä.

Kaksi kolmannesta kirjan alusta sisältää runsaasti toistoa, erityisesti vapaussotamyytin kerronta ja sen piikittely. Ja epilogi on täysin tarpeeton! 

Fontti on lisäksi tavattoman pieni etten kyennyt "valokuvaamaan" riviä kerralla joten lukemiseen meni enemmän aikaa kuin yleensä tämänluonteisten kirjojen osalta. 

Silti kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen koska se valottaa 1920- ja 1930-lukujen poliittista historiaa

Helsingin Sanomain poliittinen linja

Keijo K. Kulha Sanasotaa ja sovittelua, Helsingin Sanomain poliittinen linja itsenäistymisestä talvisotaan (Helsingin Sanomat 1989) perustuu pääkirjoituksiin ja pääkirjoitusivujen artikkeleihin

HS oli hallitusvastuussa melkein yhtäjaksoisesti olleen Edistyspuolueen oikeiston äänenkannattaja sen merkittävimpien toimittajien, omistajan ja avustajien kuuluessa puoluejohtoon tai sen taustavaikuttajiin

Kirja on järkälemäinen, yli 400 kaksipalstaista sivua, ja siksi yksityiskohtainen Suomen poliittisen historian kuvaus kyseiseltä ajanjaksolta. Olisihan aineistoa voinut karsia reilusti ilman linjan kadottamista

Käsitellyt teemat ovat silti tavattoman kiinnostavia erityisesti Suomen ulkopolitiikan alkuaikoina: Kansain Liitto, Ahvenanmaa-kysymys tai reunavaltiopolitiikka:  mitä ne sisältivätkään. Huomaamatta tulevat esille myös Neuvostoliiton jatkuvasti tekemät rajaloukkaukset

Kylmän sodan toisinto

Markku Salomaa: Kylmän toinen erä (Docendo 2015) sisältää jämäkkää tekstiä kylmästä sodasta (ensimmäinen erä) ja sen uusinnasta Putinin porukan toimesta: Krimin valloitus ja Itä-Ukrainan sota

Tekijä dokumentoi, kuinka ulkoministeriömme on jatkuvasti ollut täysin pihalla, mutta erityisesti sosialidemokraattien vallattua sen johtopaikat Sorsan ajettua Kekkosestakin vasemmalta ohi; niillä muun muassa omat kiintiöt sekä rekrytointeja karriääridiplomaattien ulkopuolelta; tuloksena raportit jotka sisältävät saman kuin sanomalehdet.

Toinen syy ulkoministeriömme amatöörimaiseen askarteluun on ollut se, että Suomi ainoana maana ei pannut toimeen KGB:n ja DDR:n Stasin kanssa yhteistoiminnassa olleiden virkakieltoa eli lustraatiota kommunistisen järjestelmän romahtamisen jälkeen. Helsingin yliopistonkin tutkimuksen taso nousisi, jos se lopettaisi taistolaisjohtoisen Aleksanteri-Instituutin

Kirjan mukaan puolustuskykymme on ajettu alas, halvin ratkaisu sen nostamiseksi olisi liittyä NATOon tai tehdä USA:n kanssa kahdenkeskinen turvaratkaisu

Salomaa on valtiotieteiden tohtori, sotahistorioitsija ja entinen (pää)toimittaja

Venäjä, Venäjä, Venäjä ...

Suomen historian kipupisteitä

Martti Häikiö Historia ja väärät profeetat, Kirjoituksia Suomen historian kipupisteistä (Edita 2003) kattaa historiamme Suomen sodasta 1809 alkaen. Kirjoitukset perustuvat sekä historioitsijan omiin tutkimuksiin että sisältävät yhteenvetoja ja arviointeja muiden tutkimuksista. Pääpainotus on poliittisessa historiassa.

Kerrassaan mainiota luettavaa, joka olisi tullut lukea jo ilmestyttyään

Venäjä ja Suomi 1700-2015

Markku Kuisma Venäjä ja Suomen talous 1700-2015 (Siltala 2015) on yksityiskohdissaan useasti hätkähdyttävä kokonaisesitys talous- ja poliittisesta historiastamme Suuren Pohjansodan ajalta nykypäivään. Venäjä, Venäjä, Venäjä … kumpuaa luonnollisesti joka pääluvussa eikä se olisi muuksi muuttunut vaikka katettu ajanjakso olisi alkanut 1200-luvulta

Mutkia tietysti suoristetaan, mutta kokonaisuus on jäntevä ja sujuvasti etenevä. Paikoin kankea sanajärjestys – predikaatin ja objektin väliin tungetaan asioita, jotka voisivat olla lauseen alussa tai lopussa – hidastaa lukemista: luettu pitää toistaa ja pilkuttaa tai ajatusviivoittaa mielessään, jotta asian ymmärtäisi