Näytetään tekstit, joissa on tunniste DDR. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste DDR. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. marraskuuta 2018

Alpo Rusi -vakoilukohu


Jarmo Korhonen - Alpo Rusi Kremlin jalanjäljet, Suomettuminen ja vuoden 2002 vakoilukohun tausta (Docendo 2017) on tavattoman tärkeä kirja, mutta ei helppolukuisin. Se vaatii jatkuvaa hereillä oloa lukuisten yksityiskohtien kanssa

Kirja on selonteko siitä, kuinka poliittisen valtaeliitin (Kreml) kannalta hankala arvostelija mustamaalataan ja sotketaan rikokseen Venäjän Federaation sisäisen turvallisuuden viraston FSB:n kompromat-ohjekirjan mukaisesti (jalanjäljet) koko valtakoneiston voimalla

Suomen FSB on Suojelupoliisi (Supo), jolla oli tukenaan neljäs valtiomahti, TV-uutiset ja lehdistö

Kyse on siis Supon yrityksestä tehdä Alpo Rusista vakooja. Hänen veljensä Jukka Rusi oli tunnustanut kantaneensa DDR:n lähetystön saunalle materiaalia, jossa ne oli kopioitu. Papereiden joukossa oli myös ulkoministeriön salaiseksi luokittelemia muistioita, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n esitteitä ja muuta yleistä Suomesta, quatsch (roinaa) saksalaisten kannalta. Supo niputti veljekset yhteen, vaikka saksalaiset virkamiehet todistivat valaehtoisesti kuulustelussa, että tapaus ei koske Alpo Rusia

Alpo Rusi oli avustanut Martti Ahtisaarta ulkopoliittisissa kysymyksissä hänen asettuessa tavoittelemaan 1993 Sdp:n ehdokkuutta tammikuun 1994 tasavallan presidentin vaalissa sekä toiminut myöhemmin avustajana tasavallan presidentti Ahtisaaren kansliassa

Ulkokehälle työnnetty Sdp:n vasen laita, tuttu jo Zavidovo-vuodon ja Ei-EEC –kampanjan ajoilta, iski Kalevi Sorsan johdolla ja sai ensi voittonaan Ahtisaaren luopumaan tavoittelemasta toista presidenttikautta

Supo informoi ulkoministeriötä (UM) jo 1998, että Alpo Rusi on vakoiluepäilyjen kohteena, mikä levisi UM:ssä. Myös tasavallan presidentti Ahtisaari (sd.) tuli asiasta tietoiseksi. Supo vuoti asian myös luottotoimittajilleen ja poliittiselle johdolle, mutta sen paremmin UM kuin Supo ei informoinut itse Alpo Rusia. Esitutkintakin aloitettiin paljon myöhemmin kuin vuodot

Supon poliittisesti nimetty päällikkö Seppo Nevala (sd.), tasavallan presidentti (sd.), pääministeri (sd.) ja ulkoministeri (sd.) kokivat tarvetta peitellä oman joukkionsa maanpetoksellinen toiminta jo Zavidovo-vuodosta lähtien, mutta myös näytöntarvetta; Supohan oli epäonnistunut vastavakoilussaan täydellisesti ja KGB:n tiedustelumiesten vastavakoilu oli lopetettukin tasavallan presidentti Mauno Koiviston (sd.) toimesta

Nevalan jatkuva julkinen esiintyminen Rusi-tapauksen tiimoilta TV-uutisissa, itsenäisyyspäivän vastaanotolla ja lehtien palstoilla herätti kyllä kummastusta: kuinka suuri rysä Supolla oikein onkaan, koska tasavallan poliitikot ja virkamiesjohto suorastaan leuhkivat kotiryssäkontakteillaan. Supo pitkitti esitutkintaa ja vielä tappionsa ja saamiensa nuhteiden jälkeenkin jatkoi julkista selittelyä

Ne johtivat Alpo Rusin nostamaan kunnianloukkauskanne Suomen valtiota vastaan, voittaen sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa


Tästä kirjasta olisi vielä tehtävä varsinainen kansanpainos




torstai 26. tammikuuta 2017

Kylmän sodan toisinto

Markku Salomaa: Kylmän toinen erä (Docendo 2015) sisältää jämäkkää tekstiä kylmästä sodasta (ensimmäinen erä) ja sen uusinnasta Putinin porukan toimesta: Krimin valloitus ja Itä-Ukrainan sota

Tekijä dokumentoi, kuinka ulkoministeriömme on jatkuvasti ollut täysin pihalla, mutta erityisesti sosialidemokraattien vallattua sen johtopaikat Sorsan ajettua Kekkosestakin vasemmalta ohi; niillä muun muassa omat kiintiöt sekä rekrytointeja karriääridiplomaattien ulkopuolelta; tuloksena raportit jotka sisältävät saman kuin sanomalehdet.

Toinen syy ulkoministeriömme amatöörimaiseen askarteluun on ollut se, että Suomi ainoana maana ei pannut toimeen KGB:n ja DDR:n Stasin kanssa yhteistoiminnassa olleiden virkakieltoa eli lustraatiota kommunistisen järjestelmän romahtamisen jälkeen. Helsingin yliopistonkin tutkimuksen taso nousisi, jos se lopettaisi taistolaisjohtoisen Aleksanteri-Instituutin

Kirjan mukaan puolustuskykymme on ajettu alas, halvin ratkaisu sen nostamiseksi olisi liittyä NATOon tai tehdä USA:n kanssa kahdenkeskinen turvaratkaisu

Salomaa on valtiotieteiden tohtori, sotahistorioitsija ja entinen (pää)toimittaja

Venäjä, Venäjä, Venäjä ...