Paula Klemola

Jouko Räty Paula kahdessa Karjalassa (Kalevalaisten Naisten Liitto 1999) kertoo Paula Klemolan ja hänen sukunsa tarinan: kotikylä Kuujärvi Itä-Karjalan lyydiläisalueella eli Aunuksen itäpuolella; jatkosodassa kylä suomalaisten hallussa; vetäytymisvaiheessa siirtyminen Suomeen, perheen perustaminen Kuujärven valistuspäällikön Heikki Klemolan kanssa; lopulta Ilomantsissa kirjakauppias ja Runonlaulajan Pirtin hengen ja toiminnan luoja sekä aitokarjalainen esiintyjä; eläkkeellä hyväntekeväisyyttä Venäjän Karjalan hyväksi

Kirja on ollut tähtäimessäni ilmestymisestä lähtien koska halusin perehtyä lyydiläisyyteen ja siihen, millaiseksi hän koki jatkosodan ja sen jälkeisen ajan; pelko että valvontakomissio ja punainen Valpo olisi jonain yönä noutanut hänet oli koko ajan olemassa

Lopulta kirja on huikea tarina vaikka alussa lukeminen kangertelee koska suvun esittelyssä ei tahdo pysyä mukana

Karjala

Petri Minkkinen Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa (Karjalan Kuvalehti 2012) on tyhjentävä Karjalan historia esihistorialliselta  ajalta läpi Ruotsin ja Venäjän vallan Neuvostoliiton romahdukseen ja sen jälkeisiin vuosiin. Loppuosan anti on Karjalan palautuskeskustelu, edut ja haitat Suomelle, mutta teksti on jokseenkin ponnetonta.
Kirjan rikkaus on monissa yksityiskohdissa, kuten Neuvostoliiton USA:lta ja Iso-Britannialta saamassa avussa toisen maailmansodan aikana (ss. 146-7); Sotka-tankkikin oli amerikkalaisen Christie-tankin muunnos. Myös karttakuvat ovat poikkeuksellisen informatiivisia

Itärajan varjossa

Yrjö Kaukiainen ja Jouko Nurmiainen (toim.) Karjala itärajan varjossa, Viipurin läänin historia VI (Karjalan Kirjapaino 2010) sisältää Suomen itsenäistymisestä julkaisuvuoteen kattavan ajanjakson. Kirjoittajia on kaikkiaan kuusi

Maailman sotien aikaisen ja välisen ajan lisäksi kirja käsittelee evakkojen taivalta ja Karjalan instituutioiden asemaa tynkä-Suomessa. 

Myös luovutetun Karjalan historia Neuvostoliiton hallinnassa kerrotaan, mikä onkin kirjan mielenkiintoisimpia aiheita. Kirjasta ilmeneekin että parempi nimitys olisi "ryöstösodalla" kiristetty Karjala, koska alueen vesivoimalat olivat huomattava lisä Leningradin sähköhuoltoon, samoin alueen teollisuus koko Neuvostoliiton puunjalostusteollisuuteen

Teos on lukupakettina laaja, yli 500 kaksipalstaista sivua. Mutta kaikkia yksityiskohtiahan ei tarvitse lukea, ei vallankaan uudestaan jos niiden sisällöt ovat tuttuja

Karjalasta

Roope Hollmén “Juuret Karjalassa” (facto 2008) on yleisesitys Karjalasta, pääasiassa historiasta, mutta myös uskonnoista ja tavoista. Sopii kaikille asiasta kiinnostuneille ja sujuvalukuisena kertaukseksi helteisinä iltapäivinä ja iltoina tai pelkästään vatruskan teon tarkistamiseksi.