Nälänhätien historia

Miikka Voutilainen Nälän vuodet, Nälänhätien historia (Atena 2017) on hieman harsitun oloinen, koottu vetäviä tekstejä sieltä ja täältä, mutta siitä huolimatta mielenkiintoinen ja nopeasti luettava kirja

Aloitin lukemisen viimeisestä ja kolmannesta osasta, jonka jälkeen jatkoin alusta; kolmas osa alkoi minulle tutuimmalla tekstillä. Menettely varmasti auttoi ymmärtämään alkuosankin paremmin. Ehkä kirjoittajan olisi kannattanut sulatella tekstejään hieman pidempään ja poistaa osan aineistosta, ainakin numeroja ja vuosilukuja

Kirja väittää Suomen yhdessä Saksan kanssa piirittäneen Leningradia 1941 - 1944: Kannaksella suomalaiset olivat Rajajoen vastarannalla, mutta tykistö oli luonnollisesti taaempana; Laatokan-Karjalassa suomalaiset olivat Syvärin vastarannalla Lotinanpellossa, joka on Leningradista yhtä kaukana kuin Kotka; Laatokan rannan kaksoismaantie ulos Leningradista valmistui syksyllä 1941, jota tosin saksalaiset pommittivat mutteivat vallanneet

Olen joskus lukenut sellaistakin, että Leningradin nälänhätä oli Stalinin valinta: kaupunki oli liian sivistynyt ja länsimainen, jonka takia Stalin halusi kurittaa sitä ja olla lähettämättä tarpeeksi elintarvikkeita sinne

Tämä tulkinta sopisi paljon paremmin kirjan yleistulkintaan nälänhädistä: ne ovat harvinaisen usein poliitikkojen valintoja kuten Live Aid –hyväntekeväisyyskonsertin herättänyt Etiopian nälänhätä, jossa kommunistihallintoa vastustaneet kaksi aluetta olivat kärsijöitä

Kauhunvuodet 1866-1868

Itärajan varjossa

Yrjö Kaukiainen ja Jouko Nurmiainen (toim.) Karjala itärajan varjossa, Viipurin läänin historia VI (Karjalan Kirjapaino 2010) sisältää Suomen itsenäistymisestä julkaisuvuoteen kattavan ajanjakson. Kirjoittajia on kaikkiaan kuusi

Maailman sotien aikaisen ja välisen ajan lisäksi kirja käsittelee evakkojen taivalta ja Karjalan instituutioiden asemaa tynkä-Suomessa. 

Myös luovutetun Karjalan historia Neuvostoliiton hallinnassa kerrotaan, mikä onkin kirjan mielenkiintoisimpia aiheita. Kirjasta ilmeneekin että parempi nimitys olisi "ryöstösodalla" kiristetty Karjala, koska alueen vesivoimalat olivat huomattava lisä Leningradin sähköhuoltoon, samoin alueen teollisuus koko Neuvostoliiton puunjalostusteollisuuteen

Teos on lukupakettina laaja, yli 500 kaksipalstaista sivua. Mutta kaikkia yksityiskohtiahan ei tarvitse lukea, ei vallankaan uudestaan jos niiden sisällöt ovat tuttuja