Hertta, Leino, Riekki

Heidi Köngäs Hertta (Otava 2015) yrittää inhimillistää päähenkilöä Hertta Kuusista, mutta vain raffinoiden.

Otto Willen tytär Hertta oli sodanjälkeisen Suomen johtava kommunisti julkisuudessa, naimisissa kommunistisen sisäministerin Yrjö Leinon kanssa, mutta oli ollut vankeudessa ennen talvisotaa palattuaan koulutuksesta Moskovasta; jatkosodan aikana Hertta joutui taas kiven taakse turvasäilöön muiden johtavien kommunistien tavoin, paitsi ei Leinon

Roolihahmo Etsivän keskuspoliisin poispotkittu päällikkö Riekki on vapautuneinta ja parasta kerrontaa, toiseksi parasta Leinon kohdalla, mutta Hertan osalta siis eräänlaista tekotaidetta. Ehkä tähän on vaikuttanut se, että Riekistä on ollut vähiten lähdemateriaalia

Venäjän sotilaat valkoisessa Suomessa

Heikki Muilu Venäjän sotilaat valkoisessa Suomessa (Atena 2010) kartoittaa tammikuussa 1918 aseista riisuttujen venäläisten kohtaloa tukeutuen alkuperäislähteisiin ja vertaillen aikaisempaan tutkimus- ja muistelokirjallisuuteen osoittaen siinä monia puutteita, tulkinnallisia ylilyöntejä ja virheitä

Venäläisiähän internoitiin valkoisten puolella yli 6000. Useimmissa aseista riisuntatapauksissa oli kyse sopimuksista venäläisen upseeriston kanssa. Aseellisilta yhteenotoilta ei voitu välttyä, koska Venäjän armeija oli silloin sotamiesneuvostojen hallitsema. Sotilaista noin puolet oli bolševikkeja, mutta upseereista vain harvat

Uudenkaarlepyyn surullista leiriä lukuun ottamatta venäläisten kohtelu oli pääaiallisesti asiallista; leiri oli ahtaissa tiloissa seminaarissa ja siksi tautipesä; kapinaltakaan ei vältytty. Leiri jouduttiin perustamaan pikaisesti, koska venäläisten kotiuttaminen Sortavalan ja Salmin sekä Lieksan kautta joutui vaikeuksiin maaliskuussa ja koska osa kotiutetuista palasi punaisten puolelle

Enpä ollut asiasta ennen lukenut juuri mitään. Siksi se oli lukukokemuksena tavattoman mielenkiintoinen, sopivaa aatonaaton luettavaa

Pörssiromahdus 1929

Phillip G. Payne Crash!, How the Economic Boom & Bust of the 1920s Worked (Johns Hopkins 2015) on lyhyt kirja hakien analogiaa 1920- ja 1930-luvuista 2008 jälkeen koetulle kansainväliselle finanssikriisille. 
Kirjan toinen teema on oikeastaan Franklin D. Rooseveltin New Deal, josta kirja toteaa ettei se lopettanut 1930-luvun lamakautta USA:sssa

Pääministerinä vaikeina vuosina

Edwin Linkomies Vaikea aika, Suomen pääministerinä sotavuosina 1943-44 (Otava 1970) on kaikin puolin hämmästyttävä kirja ja kirjoitettu sotasyyllisena Sörnäisten vankilassa parissa kuukaudessa vuosien 1947 ja 1948 vaihteessa käytännössä ilman lähteitä

Kirja sisältää minulle aikaisemmin tuntemattomia yksityiskohtia poliittisen eliitin ja hallituksen työskentelystä sekä eduskunnan mielipideilmaston kehittymisestä: muun muassa Tanner oli valmis hyväksymään Neuvostoliiton antautumisvaatimuksen kesäkuun lopussa 1944 ennen Tali-Ihantalan ja Vuosalmen suurtaisteluja

Kirjahan on kuuluisa Linkomiehen kollegoistaan tekemistä henkilöarvioinneista.

Oikeastaan ainoa seikka, jossa Linkomies tunnustaa erehtyneensä, on suositeltuaan Mannerheimille KHO:n presidentti U.J. Castrénia pääministeriksi

Euroopan rajalla 1700-2014

Alpo Rusi ETUPIIRIN OTE, Suomen valtapeli Euroopan rajalla 1700-2014 (Gummerus 2014) on yksityiskohdissaan rikas kirja, vaikka päälinjat ovat tunnetut: Venäjä vs. Ruotsi; Venäjä, Saksa, Suomi

Kirjan pääanti on 1970 jälkeisen ajan ulkopolitiikan taustoissa, usein hätkähdyttävissäkin.

Aivan niin selkärangattomana en aikaisemmin Mauno Koivistoa pitänyt kuin Rusi häntä käsittelee. Kalevi Sorsan ulkopolitiikan syväluotaus onkin kirjan parasta antia: siihen aikaan kun Sorsa Suomea myi

Lähdekirjana arvokas. Luin kaikki loppuviittauksetkin

Päivälehden mies

Janne Virkkunen Päivälehden mies (WSOY 2013) valottaa kirjoittajan lehtimiesuraa Helsingin Sanomissa, erityisesti sen vastaavana päätoimittajana

Suomettuminen varjostaa tihentyvästi Päivälehti-Helsingin Sanomien toimitustyötä jo Virkkusen aloittaessa; mistään kehitystä vastustavasta pyristelystä ei kirjassa ole havaintoa ellei sellaisena pidetä Tamminiemen pesänjakajat -pamfletin tarinaa

Seurustelukuvaukset eri päättäjien kanssa on olennainen osa kirjaa, samoin kansainväliset yhteydet. Loppuluvun otsikko on "Ristiriitainen Aatos Erkko"

Kirja selvittää Helsingin Sanomien periaatelinjaa, mutta käytännön tasolla siitä puuttuu kokonaan HS:n kehittyminen "sosiaalidemokraattista mössöä" (kirjassa mainittu Björn Whlroosin luonnehdinta) julkaisevaksi ammattiyhdistysliikkeen propagandaorganisaatioksi; ks. oma kirjani aivopesunomaisesta sylikoirajournalismista, josta on useita lisäesimerkkejä talousanalyyseja blogissani kuten Kova kovaa vastaan

Parin illan mielenkiintoinen lukutovi, mutta, mutta, mutta

Rytin luottomies

Keijo K. Kulha Rytin luottomies, Jukka Rangell (1894-1982) (Edita 2012) on hieno kirja hienosta miehestä: 17 vuotiaana Suomen mestari Suomen ennätyksellä kolmiloikassa, vilkkaan ja pitkän ylioppilaselämän jälkeen juristi Osuuskassojen Keskuslainaamossa (nyk. OKO), sen pääjohtaja, Kansainvälisen Olympiakomitean KOK:n jäsen; Suomen Pankin johtokunta ja pääjohtaja, pääministeri; takaisin Suomen Pankin pääjohtajaksi ja johtajaksi; sotasyyllisenä Sörnäisten vankilassa; KOP:n johtokunta; ja paljon muuta

Hämmästyttävän vähän tiesin hänestä. Väkisinkin heräsi lukiessa kysymys: entä jos Rangellin kaikkien puolueiden (presidentin) hallituksen asemasta olisi Eduskunta käyttänyt valtaansa ja Suomeen olisi saatu vuoden 1941 alussa parlamentaarinen hallitus, ...?; olisiko Kekkosesta tullut sotasyyllinen

Bysantin historia

John Haldon Bysantin historia (Gaudeamus 2010, alkuteos 2000) on alan alkeisoppikirja. Kaksi alkulukua, joissa käydään läpi Itä-Rooman keisarikunnan ja Bysantin valtiollinen historia ja sotahistorialliset tapahtumat keisareineen, ovat takkuista luettavaa: nimiä ja vuosilukuja on aivan liikaa.
Aihealueittaiset historiat ovat sen sijaan luettavampia, mutta kyllä kristinuskon eri opinkappaleiden yksityiskohtien kiistelyiden selostaminen juurta jaksaen eri kirkolliskokouksissa tuntuu alkeisoppikirjassakin täysin toivottomalta lähestymistavalta

Aikamatkoja uudessa Euroopassa

Martti Puukko  Rautaesiripun riekaleet, Aikamatkoja uudessa Euroopassa (Kirjapaja 2010) on sekoitus kirjoittajan omia matkustuskokemuksia sekä toisen maailmansodan aikaisia ja jälkeisiä historiallisia tapahtumia kommunismin, sosialismin ja kansallissosialismin riivaamassa Baltiassa, Puolassa, Unkarissa, Tšekkoslovakiassa, DDR:ssä ja Berliinissä.

Tavattoman sujuvalukuinen kirja, osin humoristinenkin

Suomen historian kipupisteitä

Martti Häikiö Historia ja väärät profeetat, Kirjoituksia Suomen historian kipupisteistä (Edita 2003) kattaa historiamme Suomen sodasta 1809 alkaen. Kirjoitukset perustuvat sekä historioitsijan omiin tutkimuksiin että sisältävät yhteenvetoja ja arviointeja muiden tutkimuksista. Pääpainotus on poliittisessa historiassa.

Kerrassaan mainiota luettavaa, joka olisi tullut lukea jo ilmestyttyään