Seitsemänsodan jääkäri

Jussi Niinistö Isontalon Antti, Eteläpohjalainen jääkäri, värväri ja seitsemänsodan veteraani (SKS 2008) on kirjana nopealukuinen ja mielenkiintoinen. Lyhyitä luonnehdintoja olin lukenut jääkäri Antti Isotalosta  useissa yhteyksissä, laajimmin Alasen kirjassa, mutta silti tämä oli läpikäynnin arvoinen

Monen asian taustat tulevat kerrotuiksi selkeästi, esimerkiksi Lapuan liikkeen syntymiseen vaikuttavat tekijät kuten kommunistivetoisen ammattiyhdistysliikkeen työmaaterrorin. Sama koskee Mäntsälän kapinaa: miksi juuri uusmaalaisen maalaispitäjän sivukylän miesten käämit kärähtivät. 

Mutta nämä ovat kirjassa kuitenkin sivuasioita, jääkärien uskomaton rohkeus jo värväydyttäessä että myöhemmin taisteluissa on keskeisin. Antti Isotalo haavoittui vaikeasti Kalevankankaan taistelussa

Kertausta kirjassa on luonnollisesti, koska aihepiirin kirjoittajat käyttävät samoja lähteitä ja koska aikoinaan luin kirjoittajan Heimosotien historia 1918-1922 (2005)

Nuijasodasta vapaussotiin

Aulis J. Alanen Eteläpohjalaisia taisteluissa 1, Nuijasodasta vapaussotiin (Otava 1980) oli sopivaa rinnakkkaislukemista Hovin suurvaltapoliittisesta näkökulmasta kirjoitetulle tutkimukselle. Tämä kirja rakentuu paikallisille näkökulmille korostaen yksilöjen kokemusten kansallista merkitystä, kuten jääkäriliikkeen osalta

Melkein kaikista tapahtumista olin lukenut useasti aikaisemmin, mutta silti useimmat kuvaukset sisälsivät uutta, mielenkiintoista asiaa. Taruja ja liioittelua ei voi muisteloissa eikä aikalaiskuvauksissa välttää, minkä kirjoittaja usein toteaakin

Vähiten olin selvillä Napuen taistelun kulusta. Siinäkään suomalaiset eivät olleet suorittaneet tiedustelua kuten venäläiset olivat tehneet; muita kuuluisia suomalaisten tiedustelumokiahan ovat ...

Britannia ja Baltia 1918-1920

Olavi Hovi The Baltic Area in British Policy 1918-1921, Vol. I: From the Compiègne Armistice to the Implementation of the Versailles Treaty, 11.11.1918-20.1.1920 (Studia Historica Vol.11, 1980) on väitöskirjan ykkösosa päättyen Viron ja Neuvosto-Venäjän Tarton rauhaan 1920 helmikuussa

Kyseessä on siten brittien Baltian politiikka ensimmäisen maailman päättymisestä marraskuusta 1918 alkaen. Päälähteet ovat Britannian  hallituksen, ulkoministeriön, amiraliteetin ja sotakabinetin asiakirjat ja liittoutuneiden kommissioiden sekä Ranskan ja Saksan arkistolähteet

Töitä on tehty valtavasti, varmaankin eniten sulatteluvaiheessa. Lopputulos vaatii lukijalta kiinnostusta aihealueeseen sekä ennakkotietämystä, muun muassa Suomeakin koskeneesta reunavaltiopolitiikasta sekä valkoisten kenraalien pyrkimyksistä bolshevikkeja vastaan

Kolmen viikon luku-urakan jälkeen olen kovin tyytyväinen: Moni asia sai selvennystä. Teoksen pääanti lienee kuitenkin se, että suurvaltojen intressit ovat olleet määräävinä yleispuitteina, kun Baltiassa käytiin vapaussotia

Britannia pyrki alueella järjestelyihin, jotka olisivat pysyviä pidemmän päälle sekä valtapoliittisesti, kauppapoliittisesti että rajoina: Venäjä ja Saksa tulisivat nousemaan mahtitekijöiksi myös sodan jälkeen, mutta kumpikaan ei saisi saada Baltiaa valtapiiriinsä eivätkä Saksa ja Neuvosto-Venäjä saisi liittoutua