Kun valtiopetos oli

Sakari Selin ”Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko, Nuoret sodassa Hitleriä vastaan” (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2011) kuvaa kommunistien soluttautumista Tampereella sosialidemokraattien järjestötoimintaan 1930-luvun loppupuolella ja kommunistinuorten sodanaikaista maanalaista sabotaasitoimintaa Tampereella.

Teoksen sankareina ovat Moskovassa Lenin-koulussa aseelliseen vallankumoukseen 1930-luvun puolivälissä koulutettu ja Espanjan sisällissodassa kokemusta hankkinut, joka sitten jatkosodan aikana pudotetaan desantiksi Tampereelle ja joka onnistuu piileskelemään joutumatta kiinni, sekä junia, voimalaitoksia ja armeijan autoja räjäyttelevä nuorisoryhmä, johon kirjoittaja on kuulunut.

Jäätyään kiinni kirjoittaja on kokenut pamputusta ja joutunut kaivamaan ”omaa hautaansa”, kun Valpon kuulustelijat ovat puristaneet hänestä irti muiden sabotöörien olinpaikkoja. Muiden ryhmän jäsenten kidutuksista hän kertoo laajemmin.

Näin jälkikäteen herää tietysti kysymys, kas kun ryhmä ei sodan jälkeen nostanut oikeusjuttuja heidän kuulustelijoitaan vastaan, olihan Valpo muuttunut kommunistien hallitsemaksi ja oikeuslaitoksemmekin täytyi taipua venäläisten valvontakomission edessä.

Kirja on kirjoitettu kaunistelevasti jälkikäteen kuten kirjan otsikko ja alaotsikko kertovat; s. 87 ”ainoana sosialidemokraattisena puolueena maailmassa SDP oli sodan aikana vastuussa liittoutumisesta fasistisen Saksan kanssa koko muuta demokraattista maailmaa vastaan”; minä olen puolestani yrittänyt selittää ulkomaalaisille, että Suomi oli ainoa demokraattinen maa, joka taisteli Neuvostoliiton diktatuuria vastaan toisessa maailmansodassa, eduskuntahan toimi koko ajan.

Kirjoittaja teki työuransa Kansan Uutisten urheilutoimittajana ja Veikkausyhtiön johtajana. Korkealle siis kommunistisabotööri nousee suomalaisessa yhteiskunnassa.