Kulttuurin löytöretkeilijä

Aamu Nyström I.K. Inha – Valokuvaaja, kirjailija, kulttuurin löytöretkeilijä (Minerva 2011) kuvaa Konrad Into Nyströmin eli taiteilija I.K. Inhan pääasiassa muuta vähemmälle huomiolle jäänyttä toimintaa kuin valokuvausta, josta hän on tunnettu ensi sijassa

Mutta I.K. Inha on ollut tavattoman tuottelias myös toimittajana, kirjailijana ja suomentajana; Uuden Suomettaren toimittajana hän sai professorin palkkaa, koska hän teki kolmen toimittajan työt; jarruttomalla polkupyörällä hän matkasi Euroopan halki; hänen sekä originelli- että käännösteoksistaan otetaan edelleenkin uusintapainoksia

Kirjan alku on myös I.K. Inhan suvun historiaa; kirjoittaja on Inton Väinö-veljen pojan tytär, suomen kielen lehtori. Nyströmit ovat kulttuurisukua, Inton Usko-veli arkkitehtuurin professori, vaikka isän ammatti oli kruununvouti/henkikirjoittaja

Kirja on uskomattoman mielenkiintoinen ja rikas yksityiskohdissaan, koska pääosa aineistoa on suvun hallussa olevaa, aikaisemmin julkaisematonta. Kuvat ovat kuitenkin pääasiassa I.K. Inhan teoksista

Aamu Nyström lahjoitti testamentissaan osan varoistaan Virroille Into-keskuksen perustamiseksi Killinkosken Wanhaan tehtaaseen. Siellä on juuri avattu I.K. Inhan mansikki-kuvat Pariisin 1900 maailmannäyttelyssä

Päivälehden muisto

Eero Erkko et al. Päivälehden muisto 1889 – 1929 (Helsingin Sanomat 1929) sisältää tavattoman mielenkiintoisia muisteloita lehden syntyajoilta. Kirjoittajia on kaikkiaan 20, useimmat toimittajia tai avustajia, Juhani Ahosta ja Eino Leinosta Tekla Hultiniin

Uuden Suomettaren kilpailijan perustajat olivat kaikki alle kolmekymppisiä perheettömiä miehiä, jotka pyörittivät lehteä nuorsuomalaisen aatteen palosta, alussa vekselivetoisesti, mutta kahdeksas vuosi oli jo voitollinen

Dramaattisin on Maissi Erkon kuvaus Eero Erkon pidättämisestä ja perheen maastakarkoituksesta. Kaarlo Castrén valottaa myös 1920-luvun sisäpoliittista tilannetta. Myöhemmän vakuutusjohtajan W.A. Lavoniuksen kirjoitus valottaa lehden perspektiiviä