Vantaan kaupungin juuret

Aulikki Litzen - Jukka Vuori Helsingin maalaiskunnan historia. 1865-1945: Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen. Vantaan kaupungin juuret (Vantaan kaupunki 1997) oli välillä tavattoman mielenkiintoista luettavaa, mutta paikoin puisevaakin. 

Mielenkiintoisinta oli ehkä kunnallisen päätöksenteon kehitys. Monissa suurissa asioissa vitkastelu on ollut tavallisinta; kansakoululaitoskin on käynnistynyt melkein yksinomaan yksityisen aloitteellisuuden pohjalta ja yksityisin varoin Helsingin pitäjässä

Hämmästyttävän sekasortoiset ovat olot olleet 1917

Helsingin pitäjän historiaa

Ville Luho Helsingin pitäjän esihistoria ja Gunvor Kerkkonen Helsingin pitäjän keskiaika (Helsingin maalaiskunnan julkaisu 1965) ovat yhtenä niteenä. Ensimmäinen sisältää runsaasti arkeologisia detaljeja, mutta ne yliloikkien se on yhtä mielenkiintoinen kuin jälkimmäinen, josta nautin suuresti.

Erityisen mielenkiintoinen oli tieto, että alkuaikoina 1300- ja 1400-luvuilla Helsingin seudulle Gävlen ja Härnösandin seuduilta Helsinglantista (tai Hälsinglandista) ja Gästrikslandista muuttaneet olivat lähtömaakuntiensa lainsäädännön alaisia vielä pari vuosisataa uudessa maassaan, Nylandissa.

Verotutkijana erityisen mielenkiintoista oli myös sen ajan verotus, jota kutsutaan pääveroksi ja johon pitäisi perehtyä laajemmin. Samoin jokaista oulunkyläläistä kiinnostaa, että jo 1500-luvun alkupuolella kylä oli Ogleby.

Padisten luostarin lohenkalastusoikeuksien saantikin Vantaan joesta selvisi yksityiskohdittain, samoin se, miksi Helsingin kaupungin alku oli niin kituvaa: siihen aikaan oli myös laillisia maakauppiaita, jotka kävivät kauppaa suoraan Tallinnan porvareiden kanssa, mutta ostamillaan tavaroilla salakauppaa kotiseutunsa talollisten kanssa!