tag:blogger.com,1999:blog-22331312676751919442024-03-21T15:16:59.504+02:00LukunurkkaJouko Ylä-Liedenpohja, professori, tuurilukija kirjastoja koluamassaUnknownnoreply@blogger.comBlogger155125tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-64126549975946604092019-09-02T21:04:00.000+03:002019-09-02T21:04:00.724+03:00Paula Klemola <span style="font-size: large;">Jouko Räty <i>Paula kahdessa Karjalassa</i> (Kalevalaisten Naisten Liitto 1999) kertoo Paula Klemolan ja hänen sukunsa tarinan: kotikylä Kuujärvi Itä-Karjalan lyydiläisalueella eli Aunuksen itäpuolella; jatkosodassa kylä suomalaisten hallussa; vetäytymisvaiheessa siirtyminen Suomeen, perheen perustaminen Kuujärven valistuspäällikön Heikki Klemolan kanssa; lopulta Ilomantsissa kirjakauppias ja Runonlaulajan Pirtin hengen ja toiminnan luoja sekä aitokarjalainen esiintyjä; eläkkeellä hyväntekeväisyyttä Venäjän Karjalan hyväksi</span><br />
<br />
<span style="font-size: large;">Kirja on ollut tähtäimessäni ilmestymisestä lähtien koska halusin perehtyä lyydiläisyyteen ja siihen, millaiseksi hän koki jatkosodan ja sen jälkeisen ajan; pelko että valvontakomissio ja punainen Valpo olisi jonain yönä noutanut hänet oli koko ajan olemassa</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Lopulta kirja on huikea tarina vaikka alussa lukeminen kangertelee koska suvun esittelyssä ei tahdo pysyä mukana</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-63716473400304941772019-08-27T08:18:00.002+03:002019-08-29T08:31:08.974+03:00Yksityinen valtiomies<span style="font-size: large;">Lauri Karén <i>Aatos Erkko, Yksityinen valtiomies </i>(Otava 2018) valmistui käsikirjoituksena jo 2005, mutta vaikka Aatos Erkko hyväksyi elämäkerran, hän salli sen julkaisemisen vasta kuolemansa jälkeen</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirja kuvaa Aatos Erkon elämää humaanin yksityishenkilön näkökulmasta. Tällä hetkellä tuntuu oudolta, että julkaiseminen viivästyi niin pitkään. Mitään liikesalaisuuksiin viittaavaa kirjassa ei paljastu. Oliko Aatos Erkon tausta diplomatiassa sittenkin liian arkaluonteista julkaistavaksi 2005? Ehkä hänet olisi pantu entistä tarkemmin suurennuslasin alle</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Joka tapauksessa kirja tarjoaa oivan lisän siihen mitä olen lukenut Erkoista, Sanoma Oy:stä ja Helsingin Sanomista. Kirja sisältää myös HS:n ulkomaankirjeenvaihtajan Lauri Karénin tyttären esipuheen kustantajan puheenvuoron lisäksi</span><br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-71080632363527364602019-08-13T20:26:00.001+03:002019-08-13T20:26:18.227+03:00Pietari-Helsinki-Tampere tammi-huhtikuussa 1918<span style="font-size: large;">Henry Laporte <i><u>1918</u> Ranskalaisen silmin, Pietari-Helsinki-Tampere tammi-huhtikuussa 1918</i> (Laatukäännös JAS 2018, alkuperäisteos 1929) on Venäjälle lähetetyn insinöörin ja pankkiirin tiedustelumatkan päiväkirjamerkintöihin perustuva kertomus</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kaaos vallitsee Pietarissa tammi-helmikuussa 1918 sekä poliittisessa päätöksenteossa, talouselämässä että Venäjän armeijassa sisäisesti ennen Brest-Litovskin rauhaa</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Tampereella punaisten päämaja on Pietariakin kaoottisempi. Kirja sisältää silminnäkijäkuvauksia myös Tampereen valtauksesta </span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Aikamoinen tapahtumien kuvaus sisältäpäin! Uskomatttomia yksityiskohtia niin Leninistä kuin punakaartin ylipäälliköistä</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Bolshevikkien nopeat ensitoimet Venäjällä talouselämän sosialisoimiseksi olivat täysin uutta luettavaa</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-43132890790319061882019-08-06T20:21:00.002+03:002019-08-06T20:21:50.335+03:00Aatos Erkko<span style="font-size: large;">Leena Liukkonen <i>Aatos</i> (Siltala 2014) on Aatos Erkon tarina henkilönä: Sveitsin ranskalaisen lastenhoitajan kasvattama, mutta talvisodan pommituksia pakoon lähetetty sotalapsi, jolloin hän sai olla tavallinen lapsi; koulunkäynnin vaikeudet; journalismin opinnot Columbia Universityssä Manhattanilla; isänsä työn uudistaja Helsingin Sanomissa ja Sanoma Oy:ssä ja lopulta taustalla pysyttäytyvä yhteiskunnallisten vaikuttajien suhdeverkostojen luoja rapuillallisineen - diplomaatti ilman diplomaatin statusta; journalisti ennen kaikkea</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirjanen oli todella mielenkiintoista uutta luettavaa Aatos Erkon elämän ja johtamisen filosofiasta</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-26496256571632041902019-04-26T10:29:00.002+03:002019-04-26T10:29:26.076+03:00Juutalaissuvun kohtalonvuodet<span style="font-size: large;">Simo Muir <i>Ei enää kirjeitä Puolasta, Erään juutalaissuvun kohtalonvuodet</i> (Tammi 2016) on vaikuttava kertomus Blaugrund-suvun kauhun ja ilon vaiheistä toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Holokaustissa lähes täysin tuhoutunut suku on Puolasta, mutta eräs sen jäsenistä asettui Suomeen</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Tuhoamis- ja kuolemanleirien raakuus, kuolemanmarssit ja harvat pelastautumiset perustuvat suvun hallussa olevaan kirjeenvaihtoon, suvun jäsenten haastatteluihin ja arkistomateriaaleihin eri maissa. Anti-semitismin laajuus vielä sodan jälkeenkin hämmästyttää</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirjan alussa nimiä on shokeeraavan paljon, mutta vähitellen päähenkilöt tulevat tutuiksi. Myös kansiaukeaman sukutaulu auttaa hahmottamisessa. </span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kerronta on kuitenkin lukijaystävällistä heti alkuun ja suositeltavaa mikroperspektiivin lukemista toisen maailman sodan historiasta kiinnostuneille </span><br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-75636505135763007692019-03-13T08:34:00.001+02:002019-03-13T08:34:43.172+02:00Venäjän vallankumous ja Suomi<span style="font-size: large;">Tuomo Polvinen <i>Venäjän vallankumous ja Suomi, I: Helmikuu 1917 - Toukokuu 1918 </i>(WSOY 1967) ja <i>II: Toukokuu 1918 - Joulukuu 1920 </i>(WSOY 1971) on täysin ylivertainen lukemistani Suomen historiaa käsittelevistä tutkimuksista</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirjat sisältävät lukuisia mielenkiintoisia ja herkullisia yksityiskohtia, mutta ensi sijassa Suomen ja Venäjän tapahtumien eurooppalainen ja maailmanpoliittinen tausta on kaikessa etusijalla</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Minulle oli yllätys myös Neuvosto-Venäjän alkuvuosien sisällisodassa Entente-valtioiden aktiivisen osuuden laajuus</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Lukukokemuksena kirja (molemmat osat myös yhdessä) on tietysti työläs, mutta kaikinpuolin palkitseva</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Myöhemmin julkaistuissa kirjoissa viitataan tähän Polvisen klassikkoon, mutta nyt näin jälkikäteen tuntuu siltä, että läheskään kaikki kyseisistä vuosista kirjoittavat, erityisesti toimittajataustaiset, eivät ole viitsineet lukea järjestelmällisesti Polvistaan</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Vuosia sitten luin <a href="https://lukuspot.blogspot.com/2017/02/nyky-venajan-historia.html">S.F. Platonov Venäjän historia (Otava 1933)</a>, alansa perusteoksen, joka päättyy oikeastaan aikaan ennen 1917 vallankumouksia; Polvisen tutkimus on lukijalle lisä myös Venäjän historiaan</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-78058749960476928612019-02-13T10:20:00.000+02:002019-03-13T08:01:26.385+02:00Suomen valtion perustaja<span style="font-size: large;">Stig Ramel <i>Kustaa Mauri Armfelt 1957-1814, Ruotsissa kuolemaantuomittu kuninkaan suosikki Suomessa kunnioitettu valtion perustaja </i>(Otava 1998) on hämmästyttävä elämäkerta seikkailijaksikin mainitusta hämmästyttävästä valtiomiehestä</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Olin toki lukenut useita artikkeleita Armfeltista Pariisissa, Pietarissa ja Kustaa III:nen hovissa, mutta en ollut alkuunkaan selvillä hänen todellisista "seikkailuistaan" ja aikaansaannoksistaan, ei ainoastaan keisari Aleksanteri I:lle Suomen asioita esittelevänä ministerivaltiosihteerinä, vaan myös Kuninkaallisen oopperan johtajana Tukholmassa ja Ruotsin Akatemian kaksinkertaisena jäsenenä</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Sujuvaa, nopealukuista tekstiä, joka olisi pitänyt lukea jo ajat sitten</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-80125000180987342132019-01-05T11:31:00.003+02:002019-01-05T11:31:49.134+02:00Seitsemänsodan jääkäri<span style="font-size: large;">Jussi Niinistö <i>Isontalon Antti, Eteläpohjalainen jääkäri, värväri ja seitsemänsodan veteraani </i>(SKS 2008) on kirjana nopealukuinen ja mielenkiintoinen. Lyhyitä luonnehdintoja olin lukenut jääkäri Antti Isotalosta useissa yhteyksissä, laajimmin <a href="https://lukuspot.blogspot.com/2019/01/nuijasodasta-vapaussotiin.html">Alasen kirjassa</a>, mutta silti tämä oli läpikäynnin arvoinen</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Monen asian taustat tulevat kerrotuiksi selkeästi, esimerkiksi Lapuan liikkeen syntymiseen vaikuttavat tekijät kuten kommunistivetoisen ammattiyhdistysliikkeen työmaaterrorin. Sama koskee Mäntsälän kapinaa: miksi juuri uusmaalaisen maalaispitäjän sivukylän miesten käämit kärähtivät. </span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Mutta nämä ovat kirjassa kuitenkin sivuasioita, jääkärien uskomaton rohkeus jo värväydyttäessä että myöhemmin taisteluissa on keskeisin. Antti Isotalo haavoittui vaikeasti Kalevankankaan taistelussa</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kertausta kirjassa on luonnollisesti, koska aihepiirin kirjoittajat käyttävät samoja lähteitä ja koska aikoinaan luin kirjoittajan <i>Heimosotien historia 1918-1922</i> (2005)</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-13566777470601046752019-01-03T19:57:00.001+02:002019-01-03T19:57:39.653+02:00Nuijasodasta vapaussotiin<span style="font-size: large;">Aulis J. Alanen <i>Eteläpohjalaisia taisteluissa 1, Nuijasodasta vapaussotiin</i> (Otava 1980) oli sopivaa rinnakkkaislukemista <a href="http://lukuspot.blogspot.com/2019/01/britannia-ja-baltia-1918-1920.html">Hovin suurvaltapoliittisesta </a>näkökulmasta kirjoitetulle tutkimukselle. Tämä kirja rakentuu paikallisille näkökulmille korostaen yksilöjen kokemusten kansallista merkitystä, kuten jääkäriliikkeen osalta</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Melkein kaikista tapahtumista olin lukenut useasti aikaisemmin, mutta silti useimmat kuvaukset sisälsivät uutta, mielenkiintoista asiaa. Taruja ja liioittelua ei voi muisteloissa eikä aikalaiskuvauksissa välttää, minkä kirjoittaja usein toteaakin</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Vähiten olin selvillä <i>Napuen </i>taistelun kulusta. Siinäkään suomalaiset eivät olleet suorittaneet tiedustelua kuten venäläiset olivat tehneet; muita kuuluisia suomalaisten tiedustelumokiahan ovat ...</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-30721069130742358172019-01-03T13:03:00.001+02:002019-01-03T13:03:59.412+02:00Britannia ja Baltia 1918-1920<span style="font-size: large;">Olavi Hovi <i>The Baltic Area in British Policy 1918-1921, Vol. I: From the Compiègne Armistice to the Implementation of the Versailles Treaty, 11.11.1918-20.1.1920 </i>(Studia Historica Vol.11, 1980) on väitöskirjan ykkösosa päättyen Viron ja Neuvosto-Venäjän Tarton rauhaan 1920 helmikuussa</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kyseessä on siten brittien Baltian politiikka ensimmäisen maailman päättymisestä marraskuusta 1918 alkaen. Päälähteet ovat Britannian hallituksen, ulkoministeriön, amiraliteetin ja sotakabinetin asiakirjat ja liittoutuneiden kommissioiden sekä Ranskan ja Saksan arkistolähteet</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Töitä on tehty valtavasti, varmaankin eniten sulatteluvaiheessa. Lopputulos vaatii lukijalta kiinnostusta aihealueeseen sekä ennakkotietämystä, muun muassa Suomeakin koskeneesta reunavaltiopolitiikasta sekä valkoisten kenraalien pyrkimyksistä bolshevikkeja vastaan</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kolmen viikon luku-urakan jälkeen olen kovin tyytyväinen: Moni asia sai selvennystä. Teoksen pääanti lienee kuitenkin se, että suurvaltojen intressit ovat olleet määräävinä yleispuitteina, kun Baltiassa käytiin vapaussotia</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Britannia pyrki alueella järjestelyihin, jotka olisivat pysyviä pidemmän päälle sekä valtapoliittisesti, kauppapoliittisesti että rajoina: Venäjä ja Saksa tulisivat nousemaan mahtitekijöiksi myös sodan jälkeen, mutta kumpikaan ei saisi saada Baltiaa valtapiiriinsä eivätkä Saksa ja Neuvosto-Venäjä saisi liittoutua </span><br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-84149967875596597722018-12-17T20:43:00.001+02:002018-12-17T20:43:05.678+02:00Kamppailu ulkopoliittisesta johtajuudesta <br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Alpo Rusi <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Vasemmalta ohi</i>, <i>Kamppailu Suomen
ulkopoliittisesta johtajuudesta rautaesiripun varjossa 1945-1990</i> (Gummerus
2007) vaatii l</span></span><span style="font-size: large;">ukijalta sitkeyttä, mutta tulos palkitsee</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Kyseessä on järkäle, vanhanajan saksalainen habilitaatioväitöskirja; myös useat loppuviitteet sisältävät mielenkiintoisia tietoja </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Kirja on kiinnostavuudessaan
huippua, sisältäähän tärkein jakso 1960-luvun puolivälistä lähtien opiskelu-
ja parhaimmat työvuoteni </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">"Siihen aikaan kun Kalevi Sorsa Suomea myi" arvailtiin kyllä l</span><span lang="FI"><span style="font-size: large;">ounasseurueissa ja vierailuilla </span></span><span style="font-size: large;">sitä,
mitä kulisseissa oikein mahtoikaan tapahtua </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Mutta tästä
kaikki selviää. Lähteissä on erityisen paljon avautuneiden Stasin arkistojen
helmiä<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Kyseessä on siis
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen SDP:n päätös ottaa valta Suomessa
liittoutumalla Kekkosen kanssa, mutta ajaa ulkopolitiikassa hänestä vasemmalta
ohi ottamalla ulkopolitiikan lähtökohdaksi Moskovan "rauhanpolitiikka" ja
YYA-sopimus eikä puolueettomuutta</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Kekkonen puolestaan hyötyi SDP:sta valtakausiensa jatkon muodossa, poikkeuslaki ja 1978 presidentinvaali </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-22026330880153094262018-11-05T10:57:00.006+02:002018-11-05T11:01:30.132+02:00Alpo Rusi -vakoilukohu<br />
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span lang="FI" style="color: black; font-size: 13.5pt;">Jarmo Korhonen - Alpo Rusi <i>Kremlin
jalanjäljet, Suomettuminen ja vuoden 2002 vakoilukohun tausta</i> (Docendo
2017) on tavattoman tärkeä kirja, mutta ei helppolukuisin. Se vaatii jatkuvaa
hereillä oloa lukuisten yksityiskohtien kanssa<o:p></o:p></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span lang="FI" style="color: black; font-size: 13.5pt;">Kirja
on selonteko siitä, kuinka poliittisen valtaeliitin (<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kreml</i>) kannalta hankala arvostelija mustamaalataan ja sotketaan
rikokseen Venäjän Federaation sisäisen turvallisuuden viraston FSB:n
kompromat-ohjekirjan mukaisesti (<i style="mso-bidi-font-style: normal;">jalanjäljet</i>)
koko valtakoneiston voimalla<o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span lang="FI" style="color: black; font-size: 13.5pt;">Suomen FSB on Suojelupoliisi (Supo), jolla
oli tukenaan neljäs valtiomahti, TV-uutiset ja lehdistö<o:p></o:p></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span lang="FI" style="color: black; font-size: 13.5pt;">Kyse
on siis Supon yrityksestä tehdä Alpo Rusista vakooja. Hänen veljensä Jukka Rusi
oli tunnustanut kantaneensa DDR:n lähetystön saunalle materiaalia, jossa ne oli
kopioitu. Papereiden joukossa oli myös ulkoministeriön salaiseksi luokittelemia
muistioita, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n esitteitä ja muuta yleistä
Suomesta, <i>quatsch </i>(roinaa) saksalaisten kannalta. Supo niputti
veljekset yhteen, vaikka saksalaiset virkamiehet todistivat valaehtoisesti
kuulustelussa, että tapaus ei koske Alpo Rusia<o:p></o:p></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span lang="FI" style="color: black; font-size: 13.5pt;">Alpo
Rusi oli avustanut Martti Ahtisaarta ulkopoliittisissa kysymyksissä hänen
asettuessa tavoittelemaan 1993 Sdp:n ehdokkuutta tammikuun 1994 tasavallan
presidentin vaalissa sekä toiminut myöhemmin avustajana tasavallan presidentti
Ahtisaaren kansliassa<o:p></o:p></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span lang="FI" style="color: black; font-size: 13.5pt;">Ulkokehälle
työnnetty Sdp:n vasen laita, tuttu jo Zavidovo-vuodon ja Ei-EEC –kampanjan ajoilta,
iski Kalevi Sorsan johdolla ja sai ensi voittonaan Ahtisaaren luopumaan
tavoittelemasta toista presidenttikautta<o:p></o:p></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span lang="FI" style="color: black; font-size: 13.5pt;">Supo
informoi ulkoministeriötä (UM) jo 1998, että Alpo Rusi on vakoiluepäilyjen
kohteena, mikä levisi UM:ssä. Myös tasavallan presidentti
Ahtisaari (sd.) tuli asiasta tietoiseksi. Supo vuoti asian myös
luottotoimittajilleen ja poliittiselle johdolle, mutta sen paremmin UM kuin
Supo ei informoinut itse Alpo Rusia. Esitutkintakin aloitettiin paljon
myöhemmin kuin vuodot<o:p></o:p></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span lang="FI" style="color: black; font-size: 13.5pt;">Supon
poliittisesti nimetty päällikkö Seppo Nevala (sd.), tasavallan presidentti
(sd.), pääministeri (sd.) ja ulkoministeri (sd.) kokivat tarvetta peitellä oman joukkionsa maanpetoksellinen toiminta jo Zavidovo-vuodosta lähtien, mutta myös näytöntarvetta;
Supohan oli epäonnistunut vastavakoilussaan täydellisesti ja KGB:n
tiedustelumiesten vastavakoilu oli lopetettukin tasavallan presidentti Mauno
Koiviston (sd.) toimesta<o:p></o:p></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span lang="FI" style="color: black;"><span style="font-size: 13.5pt;">Nevalan
jatkuva julkinen esiintyminen Rusi-tapauksen tiimoilta TV-uutisissa,
itsenäisyyspäivän vastaanotolla ja lehtien palstoilla herätti kyllä
kummastusta: kuinka suuri rysä Supolla oikein onkaan, koska tasavallan
poliitikot ja virkamiesjohto suorastaan leuhkivat kotiryssäkontakteillaan. Supo pitkitti
esitutkintaa ja vielä tappionsa ja saamiensa nuhteiden jälkeenkin jatkoi julkista
selittelyä</span></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: EN-GB;">Ne johtivat Alpo Rusin nostamaan
kunnianloukkauskanne Suomen valtiota vastaan, voittaen sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="FI" style="font-size: 14pt;">Tästä kirjasta olisi vielä
tehtävä varsinainen kansanpainos</span><span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: EN-GB;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-3781469550136291922018-11-04T08:47:00.004+02:002018-11-04T08:47:55.424+02:00Neuvostovakoilun romahdus 1933<span style="font-size: large;">Martti Backman <i>VAKOOJAT, Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933</i> (Gummerus 2017) kertoo Suomen suurimmasta, ilmitulleesta vakoiluskandaalista ja siihen osallistuneiden kohtaloista. Tapaus nousee esille monessa historiakirjassa, mutta sen koko laajuus oli minulle sittenkin täysi yllätys</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Reservin luutnantti Pentikäinen oli yleisesikunnan valokuvaaja, joka päivystysvuorollaan toimitti puolustusvoimien salaista materiaalia kuvattavaksi Neuvostoliiton sotilasasiamiehille, myöhemmin kansainvälisesti johdetulle kommunistiselle vakoiluorganisaatiolle. Aineisto käsitti liikekannallepanon toteuttamisohjeet, Kannaksen liinnoituslaitteita, rannikkotykistöasemien pohjapiirroksia, yhteistyötä Viron kanssa sekä filmimateriaalia</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Pentikäinen itse onnistui pakenemaan Neuvostoliittoon ennen kuin paljastui. Hänen paikallisorganisaationsa Helsingissä on sangen värikäs, kivikovista kotoisista kommunisteista Michiganista muuttaneeseen matemaatikkoon, joka oli kuitenkin vakoojana amatööri</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kansainvälistä organisaatiota pyörittivät kuitenkin naiset, Hella Wuolijoen sisar Salme Pekkala (o.s. Murrik) Pariisissa ja latvialainen Marija-Emma Schul Helsingissä. Jälkimmäinen on kirjan toinen päähenkilö, joka esiintyi Suomessa kanadalaisella passilla. Vakoojakoulutuksensa hän oli saanut Neuvostoliitossa. Verkoston paljastuminen johti pidätyksiin myös muualla maailmassa</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Vapauduttuaan Hämeenlinnan naisvankilasta Etsivä Keskuspoliisi EK luovutti Marija-Emma Schulin saksalaisille, minkä jälkeen hänen vaiheistaan ei ole tietoa. Pentikäinen teki uraa muun muassa Espanjan sisällissodassa ja piirsi karttoja NL:n hyökkäysvalmisteluissa talvisotaa varten. Mutta jatkosodan alussa tie päättyi Stalinin vankileirille, vaikka oli naimisissa O.W. Kuusisen Riikka-tyttären kanssa. - Ellei hän sitten vaihtanut henkilöllisyyttä ja jatkanut vakoojan rooleissa. Huhuthan kertoivat hänen palanneen Helsinkiin valvontakomission jäsenenä</span><br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-76102456514070149492018-11-03T19:23:00.001+02:002018-11-03T19:23:51.543+02:00Suomen ja Viron sotilaallinen yhteistyö<span style="font-size: large;">Jari Leskinen <i>Veljien valtiosalaisuus, Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1918 - 1940</i> (WSOY 1999) valaisee monia seikkoja Suomen puolustusvalmisteluista 1920- ja 1930-luvuilla</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirjan pääteema on tavoite sulkea Suomenlahti rannikkotykistön, miinoitusten ja sukellusveneverkkojen avulla siten, että Neuvostoliiton laivasto pussitettaisiin Kronstadtin laivastotukikohtaan</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Ajatusta ajaa Viro, koska tsaarinajan peruja Tallinan edustalla on Naissaaressa ja Aegnan saaressa hyvät rannikkotykit. Suomen yleisesikunta on aluksi kielteinen, kunnes jääkäriupseeri K.M. Wallenius nimitetään yleisesikunnan päälliköksi 1925. Sen jälkeen alkoi tapahtua: Porkkalan Mäkiluotoon rakennetaan linnake, joiden tykkien avulla kyetään hallitsemaan Suomenlahtea yhdessä virolaisten kanssa. Kaiken kruunaa yhteinen salainen komentolinja Suomenlahteen laskettua kaapelia pitkin, jonka avulla molempien rannikoiden tykkitulta kykenee ohjaamaan yksi tulenjohtaja</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kaapeli auttoi jopa talvisodassa neuvostopommikoneiden Virosta lähdön tiedottamisessa Suomeen, koska NL oli silloin Virossa vielä varuskunnissaan. Jatkosodassa kaapeliyhteys auttoi Viron rannikon kuulohavaintopisteiden tietojen toimittamista Suomeen, kun pommituslennot lähtivät Leningradin kaakkoispuolelta</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirja on erittäin mielenkiintoinen ja suositeltava, vaikka kaikkea en lukenutkaan 1930-luvun käytännön harjoittelusta</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-66721908609183600922018-10-24T19:04:00.000+03:002018-10-24T19:05:49.951+03:00Lakeuksien eversti<span style="font-size: large;">Vesa Määttä <i>Lakeuksien eversti Matti Laurila, Jääkäristä legendaariseksi talonpoikaispäälliköksi </i>(Ajatus 2010) on tavattoman mielenkiintoisesti kirjoitettu henkilöhistoria Lapuan legendaarisista Lauriloista Länkipohjassa eloonjääneestä juniorista, Taipaleen ja Äyräpään sankarista talvisodassa, mutta jatkosodan alussa vaikeiden henkilösuhteiden vuoksi divisioonansa komentajan ja esikuntapäällikön simputtamasta rykmentin komentajasta</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Uskollisena tasavallan presidentti Svinhufvudille Matti Laurila ratkaisi Mäntsälän kapinan. Jo yksinomaan Mäntsälän kapinan vaiheiden kuvauksen vuoksi kirja on lukemisen arvoinen</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-41650178608299469722018-10-03T20:24:00.002+03:002018-10-03T20:24:30.422+03:00Suomi puristuksessa<span style="font-size: large;">Pekka Visuri <i>Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947</i> (Docendo 2015) on yleisesitys ajasta, mutta sisälsi minulle paljon uutta erityisesti Pariisin rauhansopimuksen osalta, joka oli täysin koordinoitu muiden natsi-Saksan kanssa hyökkäyssotaan lähteneiden maiden rauhansopimusten kanssa; samaten prosessi, jolla rajoitetttin puolustusvoimiemme kokoa sodan jälkeen. Myös Teheranin, Jaltan ja Potsdamin konferenssien sisällöistä on laajat kuvaukset</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirja on lukijaystävällinen, koska tekstiä ei ole rikottu liiallisin ala- ja loppuviittein, kuten monesti on tapana tämän alan teoksissa. Ehdoton lukunautinto syysiltoina</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-43297140916564375842018-09-27T08:59:00.000+03:002018-09-27T20:30:54.187+03:00Pentti Haanpää<span style="font-size: large;">Matti Salminen <i>Pentti Haanpään tarina</i> (Into 2013) on kaikinpuolin hämmästyttävä kertomus, joka kumoaa monia aikaisempia arveluihin perustuvia näkemyksiä kansankuvaajan ja humoristin elämästä ja aiheiden lähteistä</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirjoittajalla on ollut käytössään paljon aikaisemmin tuntematonta tai salassa pidettyä lähdeaineistoa ja hän on myös haastatellut Haanpään sukulaisia ja paikkakuntalaisia Pyhännällä</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Alussa Haanpää sai virikkeensä kotoaan, koska Mikko-isä oli Amerikassa ollessaan imenyt sosialismin aatteet, ja kotoa löytyi alan kirjallisuutta. Isä myös piti kauppaa, johon tilasi jatkuvasti kirjallisuutta.- Ja Pentti luki, kirjoitti, teki talon töitä, nousi kuuluisuuteen jo nuorena</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Aiheet löytyivät kokemuspiiristä - armeijasta, jätkäsakeista, talvisodassa etulinjasta, jatkosodassa hevosssairaalan varusvarastolta, korttiringeistä, sukulaisilta Amerikasta, paikkakuntalaisilta - ja edelleenkin kotoa, koska Mikko oli paikallispoliitikko, kunnanesimies ja useasti kansanedustajaehdokas - ja myös ahkera kirjoittaja lehtiin</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Armeijan vastaisuus, pasifismi ja <i>Kenttä ja kasarmi</i> 1920-luvun lopulla toivat kustantajien saarron; 1930-luvun pulavuosien talonpoikaisandingon kuvaukset jatkoivat "herrojen" vastaisuutta, mutta vasemmistolehdet julkaisivat hänen novellejaan, kunnes suurten kustantamojen portit aukenivat 1940 <i>Korpisotaa </i>-kuvauksella</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Haanpää kykeni kuitenkin koko ajan pitämään raha-asiansa erinomaisessa kunnossa - vaikka viina ja korttipeli osansa veivätkin - osin siksi, että Haanpää myi tuotantonsa ensin novelleina lehtiin ja sen jälkeen kirjoina kustantajille</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Haanpää hukkui kalastusreissulla syysmyrskyssä 1955 juuri ennen 50-vuotispäiväänsä; lankomies pelastui; molemmat olivat tyhjänneet päivän aikana vähintäin puolitoista pulloa kirkasta ja värillistä - ja tietysti jo edellisiltana oli aloitettu</span><br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-11458086827394350862018-09-24T18:00:00.000+03:002018-09-24T18:00:47.830+03:00Korpikirjailijan elämä<span style="font-size: large;">Eero Marttinen <i>Ilmari Kianto, Korpikirjailijan elämä</i> (Ajatus 2010) oli mieluisaa kesälukemista kaikilta osin, mutta erityisesti kirjailijan korpiasunnon Turjanlinnan historian osalta. Sama koskee Kainuun köyhälistön kuvaajan monia aviopuolisoja ja vakituisia naisystäviä, joiden määrä oli lopulta yllätys, vaikka naistenmiehenä hänet kuvattiinkin 1950- ja 1960-luvun lehdissä</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Myös Kiannon rooli vuoden 1918 sodan kiihottajana oli minulle täysin tuntematon; kirjoittajan mukaan hänen ylilyöntinsä olivat ehkä eräänlainen hyväksynnän haku valkoisilta, koska häntä pidettiin yleisesti sosialistina menestysteostensa, <i>Punaisen viivan</i> ja <i> Ryysyrannan Joosepin,</i> ja hänen naisasioidensa vuoksi</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kianto vieraili Vienassa jo ennen heimoretkeä, johon hän osallistui; "Suomi suureksi, Viena vapaaksi..." on lähtöisin Ikin kynästä</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kianto syntyi pappisperheeseen, yritti opiskellakin teologiaa, mutta vaihtoi kirjallisuuteen ja venäjän kieleen, opiskellen stipendillä Moskovassakin. Hän kirjoitti kymmeniä teoksia, mutta ei kyennyt koskaan hoitamaan raha-asioitaan kuntoon: menot olivat liian suuret</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-67724619718519446432018-09-20T10:14:00.000+03:002018-09-20T10:14:25.767+03:00Stalinin salaiset<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Timo Vihavainen,
Ohto Manninen, Kimmo Rentola ja Sergei </span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">Ž</span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">uravljov <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Varjo Suomen yllä – Stalinin salaiset kansiot</i> (Docendo 2017)
sisältää Neuvostoliiton korkeimman johdon käsittelemiä Suomea koskevia asiakirjoja
vuosilta 1917 – 1964, siis Hru</span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">š</span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">t</span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">š</span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">ovin ajan loppuun asti<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Varsin
mitättömiäkin asioita Korkea Johtaja otti päätettäväkseen, mutta onhan
asiakirjojen joukossa useita hämmästyttäviä paljastuksia, esimerkiksi Gromykon
kirje 21.11.1949 Stalinille toimenpiteistä ennen vuoden 1950 presidentinvaaleja
tai Kekkosen 1. presidenttikauden alussa Neuvostoliiton tavoite puhdistaa
Suojelupoliisi takaisin kommunistivetoiseksi Punaiseksi Valpoksi. Myös aikalaismerkinnät
Paasikiven tai Kekkosen päiväkirjoissa ovat joskus hauskoja kuten vedettäessä suurlähettiläs,
”täysi ryssä” Gay Sundström pois Moskovasta<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Tekijät ovat lisäksi
kirjoittaneet laajat yleiskatsaukset ja puitteet, jotta asiakirjat olisivat paremmin
ymmärrettävissä. Kirjan läpikäynti vei lähes koko kesän, mutta tiheällä
painetut dokumentit oli silti tutkittava läpikotaisin</span></span></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-74890766143806122302018-09-18T19:37:00.001+03:002018-09-20T10:15:52.970+03:00Sotavankien matkat<span style="font-size: large;">Timo Malmi <i>Äyräpään luutnantti, Sotavankien matka Neuvostoliittoon ja takaisin</i> (Into 2016) rakentuu yksilökohtalojen ympärille palautettujen osalta, mutta kertoo myös kokonaisuuden. Propagandasyystä Neuvostoliitto palautti sotavangit terveemmästä päästä. Palautettujen joukossa oli myös loikkareita, jotka olivat toimineet poliittisina upseereina sotavankileireillä</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kolme neljännestä vangeiksi joutuneista jäi palaamatta. Mitä heille tapahtui ei käy selville muuten kuin rivien välistä: nälkä ja taudit tappoiva eniten, jotkut teloitettiin, joku jäi vapaaehtoisesti</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Suomen hallitus yritti useasti 1940-luvun lopussa ja 1950-luvulla saada loputkin vangit palautetuiksi, mutta neuvostobyrokratia oli pyynnöille kuuro; NL tarvitsi orjatyötä - ja Suomen suurlähettiläs Cay Sundström oli enemmän Moskovan kuin Suomen asialla. Sotavankeja palasi pienissä erin tai yksittäin läpi koko 1950-luvun</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Yksilökohtalot perustuvat sotavankien muistelmiin, joiden keräämisen käynnisti kapteeni Erkki Aukio, Äyräpään luutnantti. Kirja on sujuvaa ja mukaansa tempaavaa luettavaa ja ehdottomasti lukemisen arvoinen, vaikka kaikkia henkilökuvauksia ei jaksaisikaan lukea</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirjoittaja toimi Tampereen yliopiston tiedotuspäällikkönä</span><br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-17204808929278140332018-09-12T09:25:00.001+03:002018-09-12T09:25:52.206+03:00Kansalliskirjailija<span style="font-size: large;">Martti Turtola - Tarja Lappalainen <i>Kansalliskirjailija Juhani Aho</i> (Edico 2011) julkaistiin, kun Juhani Ahon syntymästä oli kulunut 150 vuotta. Lappalaisen kirjoittama osa I: <i>Tuokiokuvia Juhani Ahon elämästä</i> ja Turtolan osa II: <i> Juhani Aho lehtimiehenä, poliittisena henkilönä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana </i>kertovat kirjoittajien työnjaon</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Vaikka Juhani Ahosta on tullut luettua paljon, kirja sisälsi silti paljon uusia, mielenkiintoisia yksityiskohtia hänen elämästään ja aikaansaannoksistaan. Harvinaisen monessa asiassa Aho on Suomessa ollut aloitteentekijä tai ensimmäisten joukossa</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Molemmat osat ovat yhtä lukijaystävällisiä. Koska luvut ovat erillisiä tarinoita ja aina ymmärrettävissä sellaisinaan, kirjan lukemisen voi helposti jaksottaa pidemmälle aikavälille, jos samaan aikaan on muutakin luettavaa tai seurattavaa</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-88718192909040420972018-09-04T18:14:00.000+03:002018-09-04T18:14:03.113+03:00Käsivarren sota<span style="font-size: large;">Mika Kulju <i>Käsivarren sota: lasten ristiretki </i>(Gummerus 2015) kuvaa jatkosotaa seuranneen Lapin sodan yleiskulun ja yksityiskohtaisesti Käsivarren taistelut. "Lasten ristiretki" -nimi syntyi, koska saksalaisia hätistävät suomalaiset olivat nuorimpia ikäluokkia</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Teos on kirjoitettu mukaansa tempaavasti ja on suositeltavaa luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Lapin sodan poliittisesta luonteesta</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-32444721066685795342018-08-30T19:39:00.002+03:002018-09-03T18:25:59.419+03:00Ryömäläiset ja kommunistit jatkosodan aikana<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Jyrki Juusela <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Vankipataljoona, Er. P 21:n ja Er.
Työkomppanian ryömäläiset ja kommunistit jatkosodan aikana 1941-1944 </i>(Atena
2017) on erittäin sujuvalukuinen, seikkaperäinen selonteko nk. Pärmin pataljoonan vaiheista </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Pataljoonaan
kuului rangaistusvankien lisäksi jatkosodan alla turvasäilöön otettuja
vasemmistososialisteja ja kommunisteja<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Pataljoona vietiin
etulinjaan Itä-Karjalassa </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Kymmeniä loikkasi Neuvostoliiton puolelle heti
ensimmäisissä taisteluissa. Loikkareita koulutettiin vakoojiksi ja lennätettiin
desantteina Suomeen. Henkilötarinat ovat lennokkaita<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;">Hämmästyttävän laajaan
desanttitoimintaan Neuvostoliitto kykeni Suomessa tämänkin otoksen perusteella</span><o:p></o:p></span></div>
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-20292322767788497892018-08-27T09:16:00.000+03:002018-08-27T09:23:12.136+03:00Kenraali Erfurthin päiväkirja 1941<span style="font-size: large;">Pekka Visuri <i>Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941, Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa </i>(Docendo 2017) on kaikin puolin erinomainen kirja jatkosotaa edeltäneistä ja sen alkuvaiheen tapahtumista</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Kirjoittajan yleiskatsaus on sulavaa ja nopealukuista tekstiä, jollainen olisi pitänyt lukea jo vuosikymmeniä sitten</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Ajattelin lainatessani vain silmäileväni Erfurthin päiväkirjamerkinnät, mutta myös ne on kirjoitettu tyylillä ja antavat erityisesti Mannerheimista kuvan, johon en ole muualla törmännyt </span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Erityisesti Suomen liikkumatila sodan alkamisen jälkeen selkenee merkinnöistä. Aseveljeydellä on yhteinen päämäärä, joka rajoittaa keinot. Vain Rukajärven retki on Erfurthin mukaan suomalaisten oma valinta - ja päämäärän kannalta voimien tuhlausta</span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-size: large;">Päiväkirjan mukaan Mannerheim on jo elokuun 1941 lopulla epäileväinen Saksan voiton suhteen, mikä vain vahvistuu vuoden 1941 lopussa. 30.8.1941 Mannerheim kysyi: "Mitä saksalaiset aikovat tehdä Pietarille?", mihin Erfurth vastasi: "Saksan sodanjohdon päämääränä on tuhota se kokonaan maan tasalle." Siihen Mannerheim vastasi vakaalla äänellä: "Sitten venäläiset rakentavat uuden Pietarin kaupungin."</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2233131267675191944.post-64530510362398963522018-01-03T09:44:00.001+02:002018-01-03T09:44:43.804+02:00Helsinki 1914-1918<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI;">Samu Nyström <i>Helsinki
1914-1918, Toivon, pelon ja sekasorron vuodet</i> (Minerva 2013) kertoo
helsinkiläisten elämästä ensimmäisen maailmansodan aikaisina vuosina, mistä
tärkein teema on jatkuva ruokapula ja kuinka se kartetaan sekä viranomais- että
yksilötason toimin<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI;">Alkuosa vaikuttaa jäsentymättömältä, aiheita selataan edestakaisin,
mutta päästyään Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen aikaisiin ja jälkeisiin
tapahtumiin kerronta jäntevöityy<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI;">Koko vuosi 1917 on ollut <a href="http://lukuspot.blogspot.fi/2017/03/vantaan-kaupungin-juuret.html">sekasortoinen</a>,
kuten <a href="http://lukuspot.blogspot.fi/2017/02/vuosi-seitsemantoista.html">aikaisemminkin
luetuista</a> on käynyt ilmi, mutta silti tietty järjestys on säilynyt eikä ole
päädytty täydelliseen hulinointiin, ”svoboodaan”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI;">Kirja on suositeltavaa luettavaa jokaiselle joka haluaisi
lähestulkoon kaikessa lisää julkista säätelyä ja säännöstelyä: jo käytettyjen elintarvikkeiden
säännöstelykorttien hävitys tuottaa ongelmia, puhumattakaan että säännöstely
vaatii säännöstelykonttorien ja –toimikuntien lisäksi tarkastuskonttoreiden
perustamista. Veljessodan aikana kansanvaltuuskunta päättääkin luopua kokonaan
säännöstelystä saadakseen ruokaa markkinoille</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI;">Kirjan mukaan aikalaiset käyttivät nimenomaan termiä veljessota vuoden 1918 sodasta. </span><span style="font-size: 14pt;">Kirja onkin oiva mikrotason lisä vuoden 1918 tapahtumien kuvauksiin</span></div>
Unknownnoreply@blogger.com0